Tuore tutkimus paljastaa huolestuttavan trendin: suomalaisten itseluottamus kyberhuijausten tunnistamisessa on laskussa, erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Elisa Oyj:n teettämän valtakunnallisen tutkimuksen mukaan myös huoli työnantajan altistamisesta kyberhyökkäyksille kasvaa, ja 40 prosenttia suomalaisista kertoo välttelevänsä digitaalisten palveluiden käyttöä maailmantilanteen vuoksi enemmän kuin aikaisemmin.
Kyberhuijausten monimuotoisuus ja kehittyneisyys on noussut uudelle tasolle vuonna 2023, minkä seurauksena vain joka kolmas suomalainen uskoo kykenevänsä tunnistamaan kaikki huijausyritykset. Huijauksille altistumisen tunnustaa 13 prosenttia vastaajista, mikä on kasvussa verrattuna edelliseen vuoteen.
Elisan tietoturvajohtaja Teemu Mäkelä korostaa huijausten tunnistamisen vaikeutumista, kun rikolliset levittäytyvät yhä uusiin kanaviin, kuten sosiaaliseen mediaan, pikaviestimiin ja valeverkkokauppoihin. Nämä uudet kanavat tekevät perinteisten huijausmetodien, kuten huijauspuheluiden ja -sähköpostien, rinnalla tunnistamisesta entistä haastavampaa.
Tutkimus osoittaa, että suomalaiset ovat kohdanneet huijausyrityksiä laajasti eri medioissa, ja erityisesti sosiaalisen median rooli huijauskanavana korostuu. Huijauspuhelujen merkitys on sen sijaan hiipunut, kiitos Elisan kehittämien estoratkaisujen.
Mäkelä varoittaa, että valeverkkokauppojen yleistyminen on huolestuttava ilmiö. Huijarit käyttävät hyväkseen hakukoneoptimointia ja luovat petollisia sivustoja, jotka saattavat nousta hakutulosten kärkeen. Tämä asettaa kuluttajat ja yritykset suuriin riskeihin, kun rikolliset pyrkivät keräämään maksutietoja ja muita arkaluonteisia tietoja.
Vaikka monet suomalaiset ovatkin oppineet välttämään epäilyttäviä linkkejä ja pitämään laitteistonsa ajantasalla, salasanojen päivittäminen on yhä harvinaisempaa. Mäkelän mukaan on tärkeää muistaa, että huijarit ovat kekseliäitä ja käyttävät hyväksi esimerkiksi vuosikalenterin tapahtumia luodakseen uskottavia huijauksia.
Tutkimuksesta käy ilmi, että vaikka suomalaiset ovat tietoisia puhelimiensa ja kodin nettiyhteyksien haavoittuvaisuudesta, vain puolet käyttää tietoturvapalveluita näiden suojaamiseen. Erityisesti iOS-käyttäjät luottavat laitteensa omaan tietoturvallisuuteen enemmän kuin Android-käyttäjät, mutta vain pieni osa pitää laitteitaan täysin turvallisina ilman lisäsuojauksia.
Mäkelän mukaan on olennaista, että suomalaiset eivät vain tiedosta riskejä, vaan ryhtyvät myös konkreettisiin toimiin suojatakseen itsensä ja työpaikkansa kyberuhkilta. Aktiivinen suojautuminen ja jatkuva valppaus ovat avainasemassa digitaalisen turvallisuuden varmistamisessa tänä päivänä.
*Iro Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä Iro Research Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 15.–28.11.2023. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 %-yksikköä.
