Tekoäly on viime aikoina vallannut yhä suuremman osan suomalaisten yritysten arjesta. Elisan tuoreen selvityksen mukaan suurin osa suurista ja keskisuurista työnantajista (70 %) käyttää jo tekoälyä tai koneoppimista. Tämä on merkittävä kehitysaskel, mutta samalla korostuu tarve tekoälyosaamisen ja koulutuksen lisäämiselle.
Erityisesti generatiiviset tekoälysovellukset ovat alkaneet tehdä tuloaan: joka viides suuri ja keskisuuri työnantaja on jo ottanut näitä käyttöön, ja puolet valmistautuu hyödyntämään niitä tulevaisuudessa. Näin ollen yrityksissä on nähtävissä vahva halu omaksua uutta teknologiaa ja automatisoida yksinkertaisia työvaiheita, mikä vapauttaa työntekijöiden aikaa tärkeämpiin tehtäviin.
Kuitenkin, kuten Elisan asiointi- ja asiakaspalveluliiketoiminnan johtaja Katja Bäckström toteaa, tekoälyn käytölle tarvitaan selkeät pelisäännöt ja linjaukset. Tämä koskee erityisesti tietojen käsittelyn eettisiä periaatteita, jotka on syytä määrittää yrityksissä kiireellisesti. Koulutuksen tarve on ilmeinen, sillä 71 % digitaalista työtä tekevistä työntekijöistä haluaisi oppia enemmän tekoälyn mahdollisuuksista ja rajoitteista, mutta vain 19 % työnantajista panostaa tähän osaamisen kehittämiseen.
Tutkimuksesta käy myös ilmi, että nuoremmat työntekijät, erityisesti 18–35-vuotiaat, hyödyntävät tekoälyä työssään huomattavasti yleisemmin kuin vanhemmat kollegansa. Tämä luo osaamiskuilun, joka voi aiheuttaa haasteita organisaatioiden sisällä. On kuitenkin rohkaisevaa nähdä, että kaikenikäiset tietotyön tekijät ovat innokkaita oppimaan lisää tekoälystä.
Elisa on jo pitkään kehittänyt tekoälyratkaisuja yritysasiakkailleen ja kerännyt kokemusta niiden käyttöönotosta ja saavutetuista liiketoimintahyödyistä. Esimerkiksi kontekstia ymmärtävä superhaku, sähköpostien käsittelijä ja monikanavainen reaaliaikainen tulkkaus ovat olleet suosittuja ratkaisuja.
”Tekoälyn hyödyntäminen ei ole kertaluontoisesti kurssilla opittava taito, vaan kyse on ennemminkin uusien työtapojen opettelusta. Tämä vie aluksi aikaa, mutta maksaa itsensä takaisin työnteon tehostumisena ja mielekkyyden parantumisena”, Bäckström summaa.
Selvityksen tulokset antavat selkeän viestin: vaikka suomalaisyritykset ovat innokkaita omaksumaan tekoälyä, on koulutuksen ja selkeiden käytäntöjen puute esteenä teknologian täysimittaiselle hyödyntämiselle. Yritysten on panostettava enemmän työntekijöidensä tekoälyosaamisen kehittämiseen ja määriteltävä selkeät säännöt ja eettiset periaatteet tekoälyn käytölle. Näin varmistetaan, että teknologiaa voidaan hyödyntää turvallisesti ja tehokkaasti.
