Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Bittimittari.fi-palvelun tuoreiden mittausten mukaan mobiiliverkon nopeuksissa on merkittäviä alueellisia eroja Suomen eri osissa. Kaupunkien keskustoissa nopeudet ovat keskimäärin huomattavasti parempia kuin harvemmin asutuilla maaseutualueilla, mikä herättää kysymyksiä digitaalisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta.
Kaupunki vie kärkipaikat – Lahti yllättää
Bittimittarin mukaan erityisesti Lahdessa mitatut mobiiliverkon latausnopeudet ovat erinomaisia – keskimäärin jopa 169 Mbit/s. Myös Oulussa ja Helsingissä on päästy hyviin tuloksiin. Vastaavasti esimerkiksi Vantaalla, Turussa, Porissa ja Kuopiossa latausnopeudet jäävät keskimäärin alle 100 Mbit/s.
Tulokset kuitenkin osoittavat, että myös suurimmissa kunnissa esiintyy merkittäviä alueellisia eroja. Kaupunkien keskustoissa yhteydet ovat nopeampia, mutta jo hieman ulommilla alueilla latausnopeudet voivat tippua merkittävästi, kuten Lahdessa, jossa ulommilla kaupunkialueilla keskimääräinen nopeus jää 117 Mbit/s tasolle.
Maaseutu jää jälkeen – 5G:n kattavuus laahaa
Erityisen huolestuttavaa on maaseudun jääminen jälkeen mobiiliverkon kehityksessä. Vuoden 2024 lopussa 5G-verkon 100 Mbit/s latausnopeuden kattavuus harvaan asutulla maaseudulla oli vain 43 prosenttia kotitalouksista. Tämä tarkoittaa, että lähes puolet maaseudun kodeista jää ilman nopeiden yhteyksien mahdollisuutta. Vaikka maaseudun tiedonsiirtokapasiteetin tarve on lähtökohtaisesti pienempi kuin kaupunkialueilla, asettaa hidas verkkoyhteys merkittäviä rajoitteita esimerkiksi etätyölle, videopuheluille ja muille digitaalipalveluille.
Bittimittarin mittausten mukaan maaseudun keskimääräinen latausnopeus jää vain noin 34 Mbit/s tasolle, mikä riittää kyllä arkipäiväiseen nettiselailuun ja peruspalveluihin, mutta ei vastaa tulevaisuuden kasvaviin vaatimuksiin.

Yhteydet elintärkeitä alueellisen tasa-arvon näkökulmasta
Bittimittari.fi-palvelun merkitys on kasvanut nopeasti sen jälkeen, kun Traficom julkaisi palvelun keväällä 2023. Palvelu mahdollistaa kaikille käyttäjille oman verkkoyhteyden mittaamisen ja tuottaa arvokasta anonyymiä dataa verkkojen laadusta eri puolilla maata. Näin syntyy läpinäkyvä kuva verkkojen todellisesta toimivuudesta, mikä voi ohjata myös teleoperaattoreiden investointeja.
Tärkeä kysymys kuitenkin kuuluu: riittävätkö operaattoreiden investoinnit tasaamaan nämä alueelliset erot, vai jääkö maaseutu jatkossakin digitaalisen kehityksen jalkoihin? Nopean verkkoyhteyden merkitys ei ole vain mukavuustekijä, vaan se on keskeinen osa yhteiskunnan toimivuutta, aluekehitystä ja tasa-arvoa.

Tulevaisuuden näkymät – tasapainon hakemista
Tulevaisuudessa mobiiliverkon kehittämisen haasteena on tasapainoilu suurten käyttäjämäärien keskittymisen ja koko maan kattavan palvelun tarpeen välillä. Kaupunkien keskustoissa kapasiteettia rakennetaan ja parannetaan jatkuvasti, mutta syrjäisemmät alueet jäävät usein jälkijunaan. Tämä asettaa yhteiskunnalle ja operaattoreille vaatimuksen miettiä, miten digitaaliset peruspalvelut voidaan turvata tasapuolisesti koko maassa.
Bittimittari.fi:n keräämä tieto on arvokas työkalu tämän kehityksen seuraamiseen ja tukemiseen. Mutta tieto itsessään ei riitä – tarvitaan myös päätöksiä ja investointeja, jotka varmistavat, että myös maaseudulla asuvat suomalaiset voivat hyödyntää digitaalisia palveluja täysipainoisesti.
