Kuvituskuva
Nykyisiä älylaseja voi olla vaikea erottaa ulkonäön perusteella tavallisista silmä- tai aurinkolaseista. Kehyksiin voidaan piilottaa kamera, mikrofoneja, kaiuttimia ja tekoälyominaisuuksia niin huomaamattomasti, ettei laite välttämättä ensisilmäyksellä erotu tavallisista laseista mitenkään. Samalla teknologia tuo mukanaan uudenlaisia tietoturva- ja yksityisyysriskejä.
Asiantuntijat varoittavat älylasien käytöstä yritysten toimitiloissa. Pahantahtoinen vierailija voisi niiden avulla tallentaa huomaamattomasti esimerkiksi tietokoneiden näyttöjä, kulunvalvontaa, työtiloja ja keskusteluja. Toisaalta arkaluonteista tietoa voi päätyä väärään paikkaan myös vahingossa, jos älylaseja käytetään työpaikalla samalla tavalla kuin tavallisia silmälaseja.
LähiTapiolan tieto- ja yritysturvallisuudesta vastaavan johtajan Petteri Ruohomäen mukaan ongelma liittyy juuri laitteiden huomaamattomuuteen.
”Älylaseilla kuvaa, videota ja ääntä voi tallentaa paljon aiempaa huomaamattomammin, ja niihin on lisätty myös tekoälyominaisuuksia. Se mahdollistaa rikollisille tietojen analysoinnin, välittämisen ja jopa kyberhyökkäysten valmistelun paljon aiempaa nopeammin. Koska olemme niin tottuneet näkemään silmälaseja työympäristössä, emme vielä osaa ajatella, että joku käyttäisi niitä pahantahtoisesti – ja juuri siinä se riski piilee”, Ruohomäki sanoo tiedotteessa.
Älylasit eivät enää näytä tekniseltä erikoislaitteelta
Ensimmäiset kuluttajille suunnatut älylasit erottuivat usein selvästi tavallisista silmälaseista, mutta nykyiset mallit ovat paljon huomaamattomampia. Monet valmistajat myyvät malleja, jotka muistuttavat ulkoisesti tavallisia aurinko- tai silmälaseja mutta sisältävät muun muassa kameran ja älyominaisuuksia.
Älylasien ominaisuudet vaihtelevat mallista riippuen. Laseilla voidaan esimerkiksi ottaa valokuvia ja videoita, kuunnella musiikkia ja vastata puheluihin ilman, että puhelinta tarvitsee ottaa esille. Kameran avulla tekoälyavustaja voi saada tietoa käyttäjän ympäristöstä ja vastata sitä koskeviin kysymyksiin.
Tällaisista ominaisuuksista voi olla merkittävää hyötyä esteettömyyden kannalta. Esimerkiksi näkövammainen käyttäjä voi saada tekoälyavustajalta sanallisen kuvauksen ympäristöstään tai edessään olevista esineistä, mikä helpottaa itsenäisesti toimimista. Älylaseille onkin helppo löytää hyödyllisiä käyttötarkoituksia niin arjessa kuin työelämässä.
Samat ominaisuudet voivat kuitenkin muodostaa riskin ympäristössä, jossa käsitellään luottamuksellista tietoa. Puhelimen suuntaaminen tietokoneen näyttöä, asiakirjaa tai kulunvalvontalaitetta kohti huomattaisiin helposti, mutta älylaseja käyttävän henkilön tarvitsee vain katsoa kohdetta ja kamera tallentaa sen, mitä käyttäjän edessä näkyy. Siksi laseihin voi tallentua myös paljon sellaista tietoa, johon ulkopuolisella ei pitäisi olla pääsyä.
Yhdellä vierailulla voi kertyä paljon tietoa
Yksittäinen älylaseihin tallentunut havainto ei välttämättä vielä ole yritykselle merkittävä turvallisuusriski. Tilanne muuttuu, jos samalla vierailulla pystytään keräämään useita pieniä tiedonmurusia ja yhdistämään niitä toisiinsa. LähiTapiolan kybervakuutuksen kehityspäällikkö Eero Järvenpää arvioi, että juuri tiedon keräämisen helppous tekee älylaseista uudenlaisen välineen yritysvakoiluun. Aiemmin tarvittiin mahdollisesti useita käyntejä ja eri lähteistä kerättyä tietoa, kun taas älylasien avulla yhdestäkin vierailusta voi jäädä talteen paljon materiaalia.
Tekoälyominaisuudet voivat tehostaa kerätyn tiedon hyödyntämistä entisestään. Sen sijaan, että suuri määrä kuvia tai videoita pitäisi käydä jälkikäteen yksitellen läpi, tekoälyä voidaan käyttää materiaalin analysoimiseen ja olennaisten tietojen löytämiseen. Kerättyjä tietoja voidaan puolestaan hyödyntää esimerkiksi myöhemmän huijauksen tai kyberhyökkäyksen valmistelussa.
Jos keskustelukaveri ei tiedä, että häntä kuvataan, hän saattaa puhua varomattomasti myös näennäisesti harmittomilta tuntuvista asioista. Tiedonkalastelutarkoituksessa liikkeellä oleva henkilö voi pyrkiä ohjaamaan keskustelua tiettyyn suuntaan saadakseen kaipaamansa tietoa.
”Myös kameraan tallentuvat reaktiomme kysymyksiin voivat paljastaa jotain. Aiemmin tällaisten tiedonmurusten saaminen organisaatioista on ollut esimerkiksi viestien välityksellä paljon vaikeampaa, mutta pian niitä voidaan jopa reaalisaikaisesti hyödyntää huijauksiin”, Ruohomäki sanoo.
Älylasien käyttäjän ei kuitenkaan tarvitse olla yritysvakooja, jotta ongelmia syntyy. Työntekijä, asiakas tai muu vierailija voi käyttää laseja täysin tavalliseen tarkoitukseen ja samalla tallentaa vahingossa jotakin, mitä ei ollut tarkoitettu organisaation ulkopuolelle. Laseilla hankittu materiaali voi siirtyä pilvipalveluihin, ja tällöin data voi olla myös suurten teknologiayhtiöiden tekoälymallien käytössä.
Mistä älylasit voi tunnistaa?
Älylasien tunnistaminen voi vaikeutua jatkossa entisestään, kun teknologia kehittyy, mutta nykyisissä laitteissa on edelleen joitakin tavallisista silmä- ja aurinkolaseista poikkeavia piirteitä.
Teknologia ja akku tarvitsevat tilaa, minkä vuoksi sangat voivat olla tavallista paksummat. Lisäksi kameran pieni linssi on yleensä nähtävissä kehyksissä. Kun kameralla kuvataan, laseihin pitäisi syttyä merkkivalo. Käyttäjä voi kuitenkin yrittää piilotella sitä tai kytkeä sen pois päältä. Älylaseja ohjataan yleensä sangan sivua koskettamalla. Käytön voi havaita myös, jos lasit antavat merkkiääniä tai käyttäjä antaa niille äänikomentoja.
Työpaikkojen pelisäännöt eivät välttämättä vielä huomioi älylaseja
Älypuhelimien ja tietokoneiden käyttöön on monilla työpaikoilla jo totuttu laatimaan sääntöjä. Älylasit kuitenkin haastavat vanhoja käytäntöjä. LähiTapiolan asiantuntijat kehottavat yrityksiä pohtimaan etukäteen, missä tiloissa ja tilanteissa älylaseja saa käyttää. Luottamukselliset kokoukset ovat yksi ilmeinen esimerkki tilanteesta, jossa tallentavien laitteiden käyttöä voidaan joutua rajoittamaan. Sama kysymys voi tulla vastaan esimerkiksi tuotekehityksessä ja muissa tiloissa, joissa näkyy tietoa, joka ei saa vuotaa yrityksen ulkopuolelle.
Asia koskee myös vierailukäytäntöjä. Älylasit voivat tulevaisuudessa olla täysin tavallinen henkilökohtainen laite, jota käyttävät yrityksen omien työntekijöiden lisäksi asiakkaat, yhteistyökumppanit ja huoltohenkilöstö. Vaikka käyttäjän ei olisi tarkoitus kerätä tietoja, hän voi tehdä niin tahattomasti. Älylasien kanssa ollaan nyt uuden edessä, ja siksi jokaisessa organisaatiossa olisi syytä pohtia, mitä riskejä ja toisaalta myös mahdollisuuksia älylasit tuovat.
